Kuka olen?

Mikäli joitain lukijoita kiinnostaa tietää blogin kirjoittajasta niin kerron tässä vähän itsestäni. Lupaan kirjoittaa "kunnon" postauksia pian lisää.

Olen Nara, tällä hetkellä 22 vuotias naaraspuolinen olento Pietarsaaresta. Olen tarhaikäisestä asti piirtänyt koiria ja ne ovat yhä lempiaiheeni, joskin piirtotahti on hidastunut lähes olemattomiin nykyään. Olen taiteen ystävä, mutta hyvin laiska ja saamaton, joten mieluummin tätä nykyä maksan muille että he piirtäisivät hahmojani kuin että tekisin sitä itse. Välillä järjestän ja osallistun taiteilijamiitteihin.

Olin vuoden ammattikorkeassa taidelinjalla, kunnes kyllästyin siihen että jouduin piirtämään kaikenlaista abstraktia paskaa ja kuunnella ahdasmieliseltä opettajalta kuinka "luonnostelen väärin". Loppujen lopuksi oikeastaan haluan vain piirtää realistisia elukoita ja seksikkäitä furryjä kaiket päivät, ei se minua enää häiritse että moisia aiheita eivät taidepiirit arvosta. Ehkä on parempi ettei harrastuksesta tee työtä.

Olen monella taidesivustolla, mutta aktiivinen vain DeviantArtissa ja FurAffinityssä. Päivityksen tarpeessa oleva portfolio löytyy täältä.

Hopeanuolet vuosilta 2007 ja 2010.

Joskus pikkupentuna tehty kuva ja vuonna 2012 tehty kuva.

Minulla on järkyttävä tapa hamstrata kaikkea itselle. Ensimmäinen keräilykohteeni taisi olla manga, sitä lojuu omissa ja äitin nurkissa 400-500 kirjaa. Olen mennyt laskuissa sekaisin ja yritin myydä huonoimpia pois laihoin tuloksin. Nykyään olen paljon vaativampi lukemisieni suhteen, silloin 13-16 vuotiaana tuli innoissaan luettua kaikenlaista Arina Tanemura-tason roskaa.

Lempibändini on U2, siitä on tullut keräiltyä jotain kirjoja, julisteita, erikoisjulkaisuja yms yms, mutta korkeat hinnat ovat hidastaneet intoa. Keräilin myös vähän aikaa X-Filesiin liittyvää tavaraa (kirjoja, figuureita) sekä pieniä koirafiguureita (sillä verukkeella että ne tulevat tulevaisuudessa lapsieni käyttöön, mikäli sellaisia saan). Sota-aiheiset tavarat saavat myös syttymään, etenkin toiseen maailmansotaan liittyvät.

Kun muutin viimein omaan kämppään tajusin viimein että "helvetti, mähän voin nyt ostaa mitä vain sisustukseeni ilman että kukaan mutisee mitään!" Niinpä hetkeksi taksidermiakeräily räjähti käsiin. Kotini on nyt täynnä eläinten nahkoja, kalloja ja kokonaisia täytettyjä eläimiä. Pidän kaikesta alkukantaisesta, siitä huokuu tietynlainen aitous ja rehellisyys.

Kallot ovat koiran, kissan ja supikoiran.

Kierrätyskeskuksesta löytynyt noin 30-luvulta peräisin oleva taulu tuntemattomasta ratsupoliisista. Anteeksi pölyinen taso.

Valitettavasti en suuresta koirainnosta huolimatta ole koskaan omistanut koiraa, haaveissahan se aina on, mutta työttömänä en uskalla koiraa hankkia. Kaksi kissaa löytyy, todella seurallisia tapauksia kumpikin, vaikka selkeitä koirankorvikkeitahan nämä ovat. Tulevat hyvin toimeen vaikka poikia ovat molemmat.

Napalmi (oranssi) tuli kotiin joskus 2013 keväällä, kuulemma oli syntynyt pääsiäisenä joten kohta täyttääkin vuoden. Rusakko (ruskea) on jo 2-3 vuotias ja tuli viime syksyllä minulle toisesta kodista jossa sitä oltiin kohdeltu huonosti, se oli aluksi todella arka ja sen ylähampaat ovat vain surkeat tyngät. Siitä huolimatta se ei ollut saanut edellisessä kodissa muuta kuin kuivanapuja koska märkäruuasta olisi muka tullut ripuli. Omistajat kuluttivat rahansa mieluummin ryyppäämiseen kuin kunnolliseen kissanruokaan tai edes perus rokotuksiin. Moni edellinen kissa heillä oli kuollut kissaruttoon, koska eläinlääkäriin ei uhrattu rahaa. Kyllästyin katsomaan tätä touhua sivusta ja ostin kissan satasella pois. Täällä Rusakko ei enää ole kuivaruokaa suostunut syömään, eikä kyllä ripuliakaan ole märkäruuasta tullut eli selvää paskapuhetta noilta porukoilta.

Napalmi.

Rusakko.

Aloitin kirjoittamaan tätä blogia kun tajusin ettei vastaavaa blogia ole vielä olemassa ja olen aina nauttinut arvosteluiden ja muiden esseiden kirjoittamisesta. Tämä blogi on myös antanut hyvän tekosyyn jatkaa välillä mielettömältä tuntuvaa materialistista sarjisten, taidekirjojen ja DVD:iden haalimista. Muistan kuinka pikkulapsena pidin vihkoja joihin joka elokuvan jälkeen kirjoitin arvostelun kyseisestä leffasta ja joskus piirsin viereen jotain leffaan liittyen. Olen heittänyt nuo vihkot roskiin, mutta muistaakseni makuni on pysynyt yllättävän samankaltaisena leffojen suhteen ja erotin jo pienenä mikä oli massaroskaa ja mikä ei.

Sen vapaa-ajan mitä en kuluta sarjisten ja leffojen katseluun menee monesti netissä lukiessani koirien genetiikasta, jalostuksesta ja historiasta. Olen myös kiinnostunut parapsykologiasta ja kryptozoologiasta, sekä paljon tulee katsottua netistä ateistien ja uskovaisten väittelyitä. Musiikkia on viime aikoina tullut kuunneltua yllättävän vähän, mutta kuten sanottua lempibändini on U2 ja muita ahkerassa kulutuksessa olevia ovat Depeche Mode, Hurts, Robbie Williams, Bruce Springsteen, Rammstein, Billy Idol, Nine Inch Nails ja niin edespäin. Pelaan melko vähän, kotoa löytyy vain Pleikkari 1 ja 2, niihinkin pieni määrä pelejä, näistä suosikkeja ovat GTA - Vice City ja San Andreas, Okami, Digimon World, Silent Hill ja Final Fantasy XII. Tietokoneella pelatessa suurin osa toimintapeleistä on minun nakkisormilleni liian haastavia. Tulikin mieleen että pitäisiköhän laajentaa tätä blogia käsittelemään myös koira-aiheisia pelejä...?

Minulle saa vapaasti tulla höpöttämään jos siltä tuntuu, mutta mikäli selkeää aihetta ei alussa ole muutun varmasti nopeasti hyvin hiljaiseksi. Monesti pelkät "moi hei mitä kuuluu äksdee" viestit ärsyttävät enkä tiedä mitä niihin vastata, joten en vastaa.

Ehdotuksia, risuja ja ruusuja otetaan aina vastaan blogin suhteen.