Lassie (manga)

NIMI: Lassie
VUOSI: 2001
KUVITTAJA: Yoshihiro Takahashi

Yoshihiro Takahashi on parhaiten tunnettu Hopeanuoli-sarjastaan ja sen ympärille rakennetuista spin-off sarjoista. Hänen muut sarjansa tuntevat lähinnä vain hänen vannoutuneet fanittajansa eivätkä ne ole saavuttaneet samanlaista suosiota. Moni näistä muista sarjoista on jäänyt lyhyiksi yritelmiksi kuten Lassie jota on vain kaksi pokkaria.

Tällä Lassiella ei ole juuri mitään tekemistä länsimaisen Lassien kanssa. Yhteistä on rotu ja tietynlainen halu löytää/palata kotiin, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Takahashin Lassie on itse asiassa uros, vaikka nimi Lassie tarkoittaa tyttöä.

Ostin nämä pokkarit Saicculta ja ne ovat japaniksi josta en ymmärrä yhtään mitään. Luin Lassien aikoinaan fanikäännöksenä englanniksi, mutta käännös on sittemmin poistettu netistä. Tämä arvostelu perustuu siis muistikuville ja mahdollisesti virheellisellekin käännökselle.

Lassie on viettänyt suurimman ajan elämästään eläinkaupassa jossa siihen kiinnitti huomionsa kiltti Akutsu-neito. Tyttö lupaa ostavansa vielä koiran, mutta jostain syystä tämä suunnitelma ei toteudukaan ja Lassie päättää itse etsiä tytön tassuihinsa. Etsintämatkallaan Lassie kohtaa muita koiria ja ihmisiä joista osaa hän pystyy auttamaan. Saksanpaimenkoira German on menettänyt uskonsa ihmisiin, mutta Lassie löytää hänelle kodin kiusatun pojan luota. Shiba nimeltä Chiyomaru oli hakattu ja hylätty salaa omistajansa uuden tyttö-ystävän toimesta, mutta Lassie onnistuu paljastamaan tyttö-ystävän pahuuden Chiyomarun omistajalle ja koira pääsee takaisin kotiinsa. Mukana on myös ilkeä koiralauma joka tuottaa päähahmoille hankaluuksia.

Juoni on harvinaisen realistista tavaraa Takahashilta ja koko sarjassa on tietynlainen hyväntahtoinen tunnelma, muutama taistelu mahtuu mukaan mutta ne eivät todellakaan ole saman luokan rymistelyitä kuin esimerkiksi Hopeanuolessa. Itse Lassie on mukava hahmo josta on vaikea olla pitämättä, hän on oikeudenmukainen ja kiltti kaikille, kuitenkaan olematta samanlainen vässykkä kuin Weed.

Taide on kaunista, mutta poukkoilu realismin ja Takahashin tyypillisten isosilmä-pallopäiden välillä on silmiinpistävää. Takahashi on selvästi yrittänyt pitää omaa voimakkaasti tyyliteltyä tyyliään aisoissa, mutta varsinaista realismia nähdään vain muutamassa paneelissa, kansissa ja lukujen avauskuvissa. Takahashi osaa halutessaan piirtää todella kauniita realistisia töitä, joten on vähän harmittavaa ettei hän ole koko mangaa jaksanut piirtää samalla tyylillä.

Lassie on erittäin kiva lyhyt sarja. Se toimii oikeastaan vain lyhyytensä ansiosta, sillä tarinassa ei olisi ollut aineksia pitempään sarjaan. Kahdessa pokkarissa saadaan tarina hyvin päätökseen ja jää aikaa paikallaan ihmettelyynkin. Lassie on Takahashin tuotannosta vähemmän tunnettu sarja, kenties siksi ettei siinä ole samanlaista eeppistä verenlentoa ja toimintaa kuin hänen muissa sarjoissaan. Ihan kivaa vaihtelua minun mielestä.

Hahmokaarti on pieni ja kerrankin Takahashi keskittyy kertomaan hahmojen tunteista ja elämän tarinoista. Etenkin Weedissä hahmokaarti paisuu käsittämättömiin mittasuhteisiin, uusia hahmoja tulee liukuhihnalta ja heitä kuolee kuin kärpäsiä ilman että lukija pääsee koskaan kunnolla tutustumaan heihin. Pidin oikeastaan kaikista kolmesta pää-osan koirasta tässä sarjassa.

TÄHDET: ***1/2