Blacksad - Punainen sielu

NIMI: Blacksad - Punainen sielu (Blacksad - Ame rouge)

VUOSI: 2005

KUVITTAJA: Juanjo Guarnido
TARINA: Juan Diaz Canales

Kolmas Blacksad sukeltaa 50-luvun kommunistivastaiseen Amerikkaan. Kommunistivainojen ja ydinkokeiden riehuessa Blacksad tapaa vanhan opettajansa Otto Liebberin joka on nykyään arvostettu ydinfyysikko. Blacksad kutsutaan yksityisbailuihin lipevän Samuel Gotfieldin rantahuvilalle joihin osallistuu usea vasemmistolainen älykkö. Bailuissa on myös Gotfieldin näpsäkkä narttu johon Blacksad tietenkin kiinnittää heti huomionsa. Bailujen jälkeen yksi vieraista murhataan.

Ensimmäisen kirjan ohella myös tämä tarina jäi minulle hieman etäiseksi. Kommunismiteema ei ole mitenkään tuttu/läheinen minulle, toisin kuin edellisen kirjan natsiteema. Välillä kirja onnistuu luomaan aikakauden vainoharhaisen tunnelman, etenkin kohtauksessa jossa senaattori Gallo (eli Blacksadin maailman Joseph McCarthy) painostaa Gotfieldiä punaisena leiskuvassa huoneessa ajaen Gotfieldin lopulta pimahtamaan.

Oih Smirkku <3 

Aiemmista osista tuttu poliisikoira (hah) Smirnov tekee myös cameon tässä osassa, tällä kertaa perheensä kanssa. Olen varsin ihastunut Smirnoviin joten on kiva kuinka hän ilmestyy joka osassa vaikkei hänellä tarinassa suurta roolia olisikaan, nyt oli myös kivaa nähdä hänen perheensä ja rentoa hengailua hänen ja Blacksadin välillä.

Guarnidon käyttämä lajikirjo sarjassa on todella laaja, tässä osassa ihailin hänen piirtämäänsä gaviaalia. Mielestäni furry-tarinat toimivat parhaiten jos ihmiset korvataan vain esimerkiksi koiraeläimillä, nisäkkäillä tai lihansyöjillä. Tarinan kerronta vaikeutuu jos kaikkia maailman eläimiä käytetään ihmisten korvaajina. Ihmisten maailmassa rotujaoittelu on hyvin korostunutta ja eläimiä käyttäen sen osoittaminen on hankalampaa. Aiemmissa osissa olemme jo nähneet Blacksadin maailmassa rotujakoa tapahtuvan ainakin matelijoiden vs nisäkkäät ja linnut välillä, sekä valkoisten eläinten vs mustien eläinten välillä. Pystyvätkö Blacksadin maailmassa eri lajit myös lisääntyä keskenään? Itse Blacksad on valinnut kumppaneikseen aina kissoja, tässä osassa Smirnovin kumppani on toinen koira ja edellisessä osassa jääkarhun kumppani oli myös toinen karhu. Entä näiden otusten ruokahuolto? Onko Blacksadin maailmassa samanlaista lihakarjantuotantoa kuin meillä, kun lampaat, kanat ja lehmät ovat myös "ihmisiä"? Ehkä yli-analysoin tätä, tai sitten saamme vastauksia tulevissa osissa.

Piirrosjälki on tasaisen hyvää, välillä vain kaipaisin kiinnostavampaa värimaailmaa mutta suurimmaksi osaksi kirjan jälki on laadukasta. Tarina jätti minut tällä kertaa vähän kylmäksi ja kirjojen rajattu pituus vähän tympii.

TÄHDET: ***1/2